En olekkaan piiiitkäään aikaan päivitellyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Niin Sisko aina sanoo.

Oltiin tuossa pari viikkoa sitten näyttelyssä Siskon kanssa. Olin ennen näyttelyä yhden yön kotona.

Aamulla taas lähettiin kauheella kiireellä. Onneksi ei unohtunut mitään. Oli hirveän kuuma.

Kun pääsimme perille, kävimme ilmoittautumassa ja lähdimme etsimään varjoista paikkaa. Lopulta menimme jonkun puskan viereen.

Istuskelimme siinä hetken ja juuri ennen kehän alkua, näin jonkun bronku  tulevan lähemmäs. Jäin tuijottamaan sitä hetkeksi, kunnes huomasin, että se oli MAAILMAN PARAS BRONKKU ja LEMPIKAVERINI Duffi.

Olin todella iloinen Duffin nähdessäni. Harmi ettemme saaneet leikkiä, kun olimme remmissä.

Pian paikalle kasaantui hirveästi tuttuja. Esim. Kasvi-mamma ja Kasvi-mamman Mamma,sekä Roden Mamma. Ihmettelin, että missä olivat Netta-mami, Hani ja Rode.

Sitten olikin jo aika mennä kehään. Ensin juoksimme molemmat peräkkäin ja sitten Duffi meni seisomaan tuomarin eteen. Duffin vuoro tuntui ikuisuudelta, kun jouduin odottamaan vuoroani siinä auringon paisteessa.

Vihdoinkin tuli minun vuoroni. Ensin minun piti seistä ja sitten juosta ja taas seistä. Sitten se tuomari otti jonkun lelun, joka piti ihmeellistä ääntä. Se kuulosti joltain linnulta.

Sain sinisen nauhan ja tässä arvosteluni:

 

"Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto, oikea linjainen vielä kovin kapea pää, melko pitkä otsapenger, keskiruskeat silmät, hyvät korvat, oikea ylälinja, riittävä eturinta, vielä kovin kapea rintakehä, melko lyhyt lantio, takakulmaukset voisivat olla voimakkaammat, pitkät käpälät, varsin ahdas takaa, löysät kyynärpäät"

 

Kuvia tulee myöhemmin...