Tulin juuri pihalta. Siellä sataa. Mutta se ei ole vettä. Se on valkoista. Elisa sanoi, että se on lunta. Voisinpa vaikka ajankuluksi kertoa mitä illalla tapahtui:

Nam tää on hyvää

Oli ihan normaali ilta. (Elisan) isi tuli kotiin. Elisa jutteli hänen kanssaan. Sitten isi meni pihalle. Hetken päästä hän huusi: "No nyt tääl ainaki tulee lunta!" Häh! Mitä ihmeen lunta?

Sitten Elisa nousi pystyyn, veti vaatteet päällensä ja otti minut ja Adan ulos. En voinut uskoa. Taivaalta satoi tyynyn täytteitä ja maassa oli jäätelöä. Juoksimme Elisan kanssa keskelle pihaa. Ada sanoi, että se on hyvää. Niinpä maistoin. Nam se oli HYVÄÄ. Päätinpä ottaa sitä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja olisin vielä ottanut lisää, jos Elisa ei olisi kieltänyt. Ada sanoi, että se ei ollutkaan mitään jäätelöä vaan lunta. Höh! Mutta se oli silti hyvää!

Jippii lunta!

Nyt tulin tähän sisälle lämmittelemään. Elisakin sanoi, että nyt se talvi tuli.