Joko se kesä vierähti ? Vastahan mä tulin tänne kotiin.

  Kesän aikana on tapahtunut paljon... Olen nähnyt uusia ihmisiä ja koiria sekä tutustunut uusiin paikkoihin. Kun omistajani Elisa on ollut reissussa, äiti on kuljettanut minua autossa paikasta toiseen. Autossa matkustan nätisti jalkatilassa, usein nukun.

  Kaikista uusista kokemuksista ja äänistä huolimatta olen vielä aika säikky . Lenkeillä etenkin pienten koirien haukkuessa ja autojen ohi ajaessa pelästyn. Siitä Elisan keksimä lempinimi Säikky. Uusia ihmisiä en pelkää vaan menen häntää heiluttaen rapsutettavaksi.

Lenkeillä kuljen Adan ja Elisan välissä. Metsässä ja pellolla on paras ulkoilutus mesta.

Helteistä en ole pitänyt, vatsakin meni sekaisin eikä ruoka maistunut. Nyt asia on kunnossa ja syön aika paljon .

Vaikka olen  kiltti ja kuuliainen, pieniä tuhoja olen saanut aikaiseksi. Kannan esim. äidin kasvit ruukuista ja puistelen niistä mullat ympäri pihaa ja juuretkin saa kyytiä . Äiti on siitä tosi vihainen, paitsi silloin kun olen kitkenyt rikkaruohot.

Olen leikkinyt muutaman kaverin kanssa. Ensimmäisillä lenkeillä näin broholminkoira Rauhan. Rauhan kanssa tuli vain vähän haisteltua, kun remmissä ei oikein voinut leikkiä. Meillä kävi kylässä ranskanbulldoggi Kyösti. Naapurissa asuu valkoinen ruotsin hirvikoira Emma (n. 14vk). Emman kanssa on kiva leikkiä aidan läpi. Ja totta kai Adan kanssa joka päivä